perjantai 20. marraskuuta 2015

Sieniä pyykkikorista?

Sieniviljelyilta 16.11.2015

Marraskuisena maanantaina joukko sienistä innostuneita ja kiinnostuneita hyötyläisiä kokoontui kuuntelemaan Mari Korhosen kokemuksia sienten viljelystä. Sienisyksy on läntisellä Uudellamaalla ollut ennätysmäisen huono, vasta marraskuu suppilovahveroineen on tuonut vähän lohtua tuoreita metsäsieniä himoaville. Niinpä ajatus sienten viljelemisestä itse ei yhtäkkiä tunnukaan niin hassulta. Marin esitys alkoi lupaavalla otsikolla "Sieniä pyykkikorista". Ehkä tämä homma ei sittenkään ole niin lähellä muinaisia muistojani mikrobiologian harjoitustöistä, kuin olin luullut.

Nopea paluu maan pinnalle tapahtui, kun saimme kuvauksen sieniviljelyn alkuvaiheista, eli kasvavan rihmaston kehittämisestä itiöistä lähtien. Tässä vaiheessa puhtaus on enemmän kuin puoli ruokaa. Tarkoitus on saada aikaan kasvusto, jossa ei ole muuta kuin haluttua sientä. Steriilien olosuhteiden luominen kotikonstein vaatii jo aika tavalla panostusta. Onneksi nykyisin on saatavana valmiita ymppejä, eli kasvussa olevia rihmastoja, joista saa kasvatuksen käyntiin vähän vähemmällä kikkailulla.

Kotitarvekasvatukseen sopivat siitakkeet ja osterivinokkaat sekä meillä luonnovaraisinakin esiintyvät kuusilahokka, koivunkantosieni ja lakkakääpä.

Lakkakääpiä, allekirjoittaneen löytö lähimetsästä

Koivunkantosieniä Marin viljelykokeilusta


Nämä lahottajasienet tarvitsevat kasvualustaksi vain selluloosapitoista materiaalia, siis puuta, olkea tms. Herkkusienten kasvatus onkin sitten jo vaativampaa, ravinteita tarvitaan enemmän.

Sieniä voi viljellä ulkosalla pölkyissä. Tämä tapahtuu poraamalla tuoreisiin, sopivaa puulajia oleviin pölkkyihin reikiä. Reikiin lyödään sitten ymppitapit, eli puutapit, joissa sienirihmasto jo kasvaa. Näitä tappeja on saatavana nettikaupoista. Ymppiä on saatavana myös esimerkiksi sahajauhoon tehtynä aloitusviljelmänä, jota voi sitten istuttaa omaan kasvualustaan. Yllä olevassa kuvassa olevat koivunkantosienet on kasvatettu hakkeessa. Koe oli osa Turun ammattikorkeakoulun kehityshanketta. Kyseisen hankkeen raportti löytyy googlaamalla "Herkkuruokaa puusta" ja on ladattavissa ilmaiseksi.

Maaton ja puutonkin voi päästä itse viljeltyjen sienten makuun, saatavana nimittäin on (kuulemma jopa nimeltä mainitsemattoman hypermarketin puutarhaosastolta) myös valmiita viljelypusseja, eli muovipötkylöitä, joissa on kaikki tarvittava sisällä. Ei tarvita kuin sopivan lämpöinen paikka ja sopivasti kosteutta. Valmista pitäisi kuulemma tulla muutamassa viikossa. Tämäntyyppinen kotiviljely kiinnostanee kaupunkiviljelijöitä meilläkin.

Tietoa sieniviljelystä löytyy em. raportin lisäksi mm. seuraavilta nettisivuilta:
pohjoinenpermakulttuuri.wordpress.com
milkwood.net

Sieni-illan innoittamana tein löytöretken omalle kotipihalle, mielessä koivunkantosienten levittäminen nykyisten luonnollisten kasvupaikkojen ulkopuolellekin. Marraskuun lopun pihaluonnosta löytyi niin riemastuttavia näkyjä, etten malta olla laittamatta muutamaa kuvaa jutun jatkoksi. Meikäläiselle pienetkin silmänilot ovat hyötykasveja.
Lämpökompostorin sisällä kasvaa mustesieni?


Tammen juurella valmuska, malikka tms.

Pihdan alla keijukaisten sateenvarjoja (joku hiippo?)
Kultapiiskun tyngästä nousee ryhmä ihan pieniä sieniä, heiluvat vienosti tuulessa
Mari Korhoselle lämpimät kiitokset oivasta tietoillasta!